Suomen
puolella Tenolla kalasti 800 paikkakuntalaista ja 10 000 kalastusmatkailijaa
Paikkakuntalaisten
lunastamien kalastuslupien määrä on 1990-luvulla
ollut noin 830. Kalastusmatkailijoiden määrä
väheni 5% ja lunastettujen kalastusvuorokausien
määrä väheni 7%. Suomen puolella kalastusaikaa
ostettiin yhteensä 35 000 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailijan
keskimääräinen kalastusaika oli 3,5 vuorokautta. Tenon
vilkkain kalastusmatkailuaika on yleensä ollut heinäkuun
alkuviikko, mutta viime kesänä jo juhannuksen jälkeinen
viikko oli kalastuskauden vilkkain. Maanantai-iltana (30.
kesäkuuta) Tenojokivarressa oli noin 1100 kalastusmatkailijaa
paikkakuntalaisten kalastajien lisäksi.
Kalastusmatkailijoiden
suosituin kalastusmuoto on lohensoutu, mutta rantakalastus on
edelleen yleistymässä. Skietshamjoen ja Inarijoen
latva-alueiden kalastus, jota luonnehtii omaehtoinen retkeily
enemmän kuin Tenon pääuoman kalastusta, väheni
43% edellisestä kesästä.
Näätämöjoen
kalastajamäärä ennallaan
Suomen
puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin
35 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Kalastusmatkailijoiden (n. 600
henkilöä) ja lunastettujen kalastusvuorokausien (3 000 vrk)
määrä on viime vuosina ollut vakio.
Näätämöjoen kalastajien
keskimääräinen lupa-aika (4,6 vrk) on pidempi kuin
Tenojoella, koska useat lunastavat edullisemman viikkoluvan, vaikka
kalastaisivat vain osan sallitusta ajasta. Norjan puolella
Neidenissä kalastusmatkailijoiden määrä ei ole
tiedossa, mutta he ostivat 2 830 kalastuslupaa (=3 300 kalastusvuorokautta).
Saalistilastot
kerätään monesta eri lähteestä
Kalastustilastojen
vuosittainen vertailtavuus on luotettavinta kalastusvuorokausien
sekä kalastaja- ja lupamäärien osalta.
Saalistilastoissa on pyritty luotettavuuden parantamiseen siten,
että yhteistyö mm. vesistöalueen osakaskuntien,
paikallisten yksittäisten kirjanpitokalastajien/
kalanäytteenottajien sekä kalastuksen valvonnan, Lapin TE-keskuksen
kalatalousyksikön ja Metsähallituksen Ylä-Lapin
hoitoalueen kanssa on ollut tiivistä.
Saalistilastot
perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin,
kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilökohtaisiin
haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu
ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti. Helmikuussa 2004
Tenojoen kalastusmatkailijoille tehtiin lisäksi puhelimitse ns.
katohaastattelu osalle niistä henkilöistä, jotka
eivät olleet palauttaneet postitse tehtyä
kalastustiedustelua, jolloin saalisarviota pystyttiin tarkentamaan.
Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä
kalastajan kalastusaika että kalastustavat.
Saalistilastointi
on seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta
tietoa lohen lähihistoriasta.