Tenotiedotteita

Tenojoki.fi

Perhoboxi.com

Tenotiedotteet alkuun

foto: Heikki Vanhala

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tenotiedotteet alkuun

 

Teno- ja Näätämöjoen saalis vuonna 2003,
RKTL tiedote

Helsinki 26.4.2004
Lisätietoja: RKTL/ Tenojoen kalantutkimusasema /
Maija Länsman/puh 0205 751 761
Fylkesmannen i Finnmark / Miljövernavdelingen/ Sturla Brors/
puh 990-47-7895 0360

TENOJOEN LOHISAALIS EDELLEEN SUURI

Kesän 2003 Tenojoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 154 tonnia. Edellisen kesän lohisaaliiseen verrattuna koko vesistön lohisaalis väheni n. 19% (Norjan puolella saalis väheni n. 18% ja Suomen puolella n. 20%), mutta lohisaalis oli edelleen suurempi kuin 20 vuoden ajanjakson keskisaalis

(139 tonnia). Norjan puolella saatiin 82 tonnia ja Suomen puolella 72 tonnia lohta.

Suomen puolella Teno-Inarijoen kalastusmatkailijat saivat 26 tonnia lohta (33 tonnia vuonna 2002). Saalis väheni samassa suhteessa sekä kalastusmatkailijoilta että paikkakuntalaisilta kalastajilta. Muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajaryhmät mm. sivujokien osakaskalastajat, Vetsijoen matkailijat ja ylälappilaiset kotitarvekalastajat saivat yhteensä 1,6 tonnia lohta (1,7 tonnia vuonna 2002).

 

Kuva 1. Tenojoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1974–2003.

Näätämöjoen saalis keskitasoa

Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 9 tonnia. Kesän 2002 lohisaaliiseen verrattuna koko vesistön lohisaalis väheni n. 16%, yhtä paljon Norjassa ja Suomessa. Yhteinen lohisaalis oli samaa tasoa kuin 20 vuoden ajanjakson keskimääräinen saalis (10 tonnia). Norjan puolella saatiin 7 tonnia ja Suomen puolella 2 tonnia. Suomen puolella koltta-alueen paikkakuntalaiset saivat 78% lohisaaliista ja kalastusmatkailijat 22%. Norjan puoleisesta lohisaaliista kalastusmatkailijat saivat n. 45% (4 tonnia).

Kuva 2. Näätämöjoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1983-2003.

Suomen puolella Tenolla kalasti 800 paikkakuntalaista ja 10 000 kalastusmatkailijaa

Paikkakuntalaisten lunastamien kalastuslupien määrä on 1990-luvulla ollut noin 830. Kalastusmatkailijoiden määrä väheni 5% ja lunastettujen kalastusvuorokausien määrä väheni 7%. Suomen puolella kalastusaikaa ostettiin yhteensä 35 000 vuorokautta. Tenon kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 3,5 vuorokautta. Tenon vilkkain kalastusmatkailuaika on yleensä ollut heinäkuun alkuviikko, mutta viime kesänä jo juhannuksen jälkeinen viikko oli kalastuskauden vilkkain. Maanantai-iltana (30. kesäkuuta) Tenojokivarressa oli noin 1100 kalastusmatkailijaa paikkakuntalaisten kalastajien lisäksi.

Kalastusmatkailijoiden suosituin kalastusmuoto on lohensoutu, mutta rantakalastus on edelleen yleistymässä. Skietshamjoen ja Inarijoen latva-alueiden kalastus, jota luonnehtii omaehtoinen retkeily enemmän kuin Tenon pääuoman kalastusta, väheni 43% edellisestä kesästä.

Näätämöjoen kalastajamäärä ennallaan

Suomen puolella Näätämöjoella kalasti lohiverkoilla noin 35 paikkakuntalaista ruokakuntaa. Kalastusmatkailijoiden (n. 600 henkilöä) ja lunastettujen kalastusvuorokausien (3 000 vrk) määrä on viime vuosina ollut vakio. Näätämöjoen kalastajien keskimääräinen lupa-aika (4,6 vrk) on pidempi kuin Tenojoella, koska useat lunastavat edullisemman viikkoluvan, vaikka kalastaisivat vain osan sallitusta ajasta. Norjan puolella Neidenissä kalastusmatkailijoiden määrä ei ole tiedossa, mutta he ostivat 2 830 kalastuslupaa (=3 300 kalastusvuorokautta).

Saalistilastot kerätään monesta eri lähteestä

Kalastustilastojen vuosittainen vertailtavuus on luotettavinta kalastusvuorokausien sekä kalastaja- ja lupamäärien osalta. Saalistilastoissa on pyritty luotettavuuden parantamiseen siten, että yhteistyö mm. vesistöalueen osakaskuntien, paikallisten yksittäisten kirjanpitokalastajien/ kalanäytteenottajien sekä kalastuksen valvonnan, Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikön ja Metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalueen kanssa on ollut tiivistä.

Saalistilastot perustuvat postitse tehtyihin saalistiedusteluihin, kirjanpitokalastajien ilmoituksiin sekä henkilökohtaisiin haastatteluihin. Paikkakuntalaisten saaliit on arvioitu ruokakunnittain pyydys- ja lohkokuntakohtaisesti. Helmikuussa 2004 Tenojoen kalastusmatkailijoille tehtiin lisäksi puhelimitse ns. katohaastattelu osalle niistä henkilöistä, jotka eivät olleet palauttaneet postitse tehtyä kalastustiedustelua, jolloin saalisarviota pystyttiin tarkentamaan. Kalastusmatkailijoiden saalisarviossa on otettu huomioon sekä kalastajan kalastusaika että kalastustavat.

Saalistilastointi on seurantatutkimusta, jossa kerätään arvokasta tietoa lohen lähihistoriasta.

 

Tenojoki.fi

Perhoboxi.com

sivun alkuun