|
Gyrodactylus
salaris -loinen ei ole haitta Itämeren lohelle, mutta Atlantin
jokien lohikannoille se on suuri uhka, joka voi tuhota lohen
luonnontuotannon parissa vuodessa. Norjassa loinen tavattiin
ensimmäisen kerran vuonna 1975, minkä jälkeen
lohikanta on tuhoutunut noin 40 joesta. Lohiloinen on vain 0,5
millimetrin kokoinen kalan ulkoloinen, jota ei voi nähdä
paljain silmin.
Loinen
aiheuttaa vahinkoa lähinnä lohen jokipoikasille ja
vaelluspoikasille. Se rikkoo kalanpoikasen ihon ja altistaa sen
bakteeri- ja sienitartunnalle. Loinen leviää
kosketustartuntana suoraan kalasta toiseen, mutta myös veden tai
pyydysten välityksellä.
On
erittäin tärkeää estää lohiloisen
leviäminen ja tässä tarvitaan jokaisen lohenkalastajan
apua seuraavin ohjein:
A. Kalasta
vain puhtailla välineillä.
- desinfioi
vieheet, siimat, haavit, saappaat yms. ennen kalastamista esim
kuivaamalla, kuumentamalla tai pakastamalla ne.
Desinfiointipisteet:
( liuos ruiskuttamista ja kylvettämistä varten)
Inarin kalasatamassa,
Kaikissa
Tenojoen kalastuslupien myyntipaikoissa |
|
B. Alä
tuo alueelle eläviä tai kuolleita kaloja muista vesistöistä.
C.
Älä laske asuntovaunusi käyttö- tai
jätevesiä jokeen
D.
Älä perkaa kaloja muissa vesistöissä kuin
siellä, missä ne on pyydetty. Älä heitä
Perkuujätteitä jokeen tai rantaan |
Tenolupasivut
/ Gyrodactylus
salaris