04.05.2007 |
( ohje julkaistu 04.05.2007 Lapin TE-keskusksen sivulla osoitteessa: |
Lapin
TE-keskuksen ohje Suomen ja Norjan välisessä sopimuksessa Tenojoen kalastussäännöstä on määritelty Tenojoen jokilaaksossa asuville tietyt oikeudet, jotka poikkeavat muun väestön kalastusoikeuksista. Sopimuksessa hyväksytyn ns. "asuinpaikkaperiaatteen" sisältöä on viime vuosina Suomessa yritetty sivuuttaa mm. kotikuntalain (201/1994) kotipaikan vaihtamista koskeviin määräyksiin vedoten. Koska kyseessä on valtiosopimus, tulee siinä olevaa käsitettä "asuu vakinaisesti Tenojoen vesistön jokilaaksoissa" tulkita sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa sen mukaisesti, mitä sopimusosapuolten kesken on sovittu. Lapin TE-keskuksen näkemyksen mukaan sopimuksen kalastussäännön 2 §:ää kalastuslupamyynnin yhteydessä sovelletaan seuraavasti: Tenojoen kalastussäännön mukaan Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuvalle voidaan myöntää ns. paikkakuntalaisen vapa- ja viehelupa.
Tällaisena
henkilönä pidetään:
Paikkakuntalaislupaan
oikeutettuna henkilönä ei pidetä esimerkiksi henkilöitä: Henkilö joka asuu vakinaisesti Tenojoen vesistöjen jokilaaksoissa ja jonka kotikunta on väestörekisterissä Utsjoen tai Inarin kunta ja asuinpaikka Tenojoen vesistön jokilaaksoissa 31.12 lupamyyntiä edeltävänä vuonna on oikeutettu saamaan ns. paikkakuntalaisen vapa- ja vieheluvan. Edellä selostettujen vaatimusten täyttyessä 31. joulukuuta jälkeen, voidaan henkilöä pitää Tenojoen vesistön jokilaaksossa vakinaisesti asuvana, jos hän pystyy luotettavasti osoittamaan asuvansa vakinaisesti Tenojoen vesistön jokilaaksoissa. Vakinaista asumista koskevaa edellytystä selvitettäessä ja ratkaistaessa otetaan erityisesti huomioon henkilön asuinolosuhteet, toimeentuloon liittyvät asiat ja muut vastaavat seikat. Vakinaista asuinpaikkaa koskevissa epäselvissä tapauksissa luvanostajaa pyydetään ottamaan yhteyttä Lapin TE-keskukseen. Vakinainen asuminen voidaan osoittaa esittämällä esimerkiksi luotettava selvitys mm. siitä milloin muuttoilmoitus on tehty, kotiosoitteesta, onko asunto ympärivuotiseen asumiseen soveltuva, asumisen pituudesta, mahdollisista asunnoista muualla Suomessa ja missä mahdollinen muu perhe asuu, työpaikan yhteystiedoista ja työsuhteen kestosta, onko eläkkeellä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista. Jos henkilö ei ole oikeutettu selvityksen jälkeenkään ns. paikkakuntalaisen kalastuslupaan voi hän lunastaa ulkopaikkakuntalaisen kalastusluvan. Asiakkaan ollessa tyytymätön asuinpaikan perusteella tehtyyn lupamyyntiin, on asiakkaalla mahdollisuus saattaa asia toimivaltaisen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi hallintolainkäyttölain (586/1996) 69 §:n mukaisena hallintoriita-asiana. Hallintolainkäyttölain 69 § 2 momentin mukaan asia laitetaan vireille toimittamalla hakemus hallinto-oikeudelle. Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpide, jota vaaditaan sekä vaatimuksen perusteet. Menettelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintovalituksesta säädetään. Lupamyyntiin tyytymätön voi saattaa asian hakemuksella hallintoriita-asiana Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi osoitteeseen Valtakatu 17, 96200 ROVANIEMI. Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa:kalataloustarkastaja Kare Koivisto p. 0400-211 898, e-mail: etunimi.sukunimi@te-keskus.fikalatalousjohtaja Pentti Pasanen p. 010 60 27105 e-mail: etunimi.sukunimi@te-keskus.fi 4.5.2007 |