Kuva 4151: Tenojoesta saadun erään suurimman naaraslohen suomu ja siinä havaittavat kasvun piirteet joessa ja meressä. Suomun keskiosassa havaittava tummempi osa on lohen jokivaiheen kasvu. Jokivaiheessa kasvurenkaat eli striat ovat lähekkäin. Lohen siirryttyä mereen sen suomuissa kasvurenkaat ovat kauempana toisistaan kuin jokivaiheessa. Meren runsaammat ravintovarat heijastuvat lohen kasvun huomattavana paranemisena ja siten myös suomun kasvussa havaittavina muutoksina. Merivaiheessa ne kasvun vaiheet, jolloin striat ovat lähekkäin ovat lohen talviaikaista hitaamman kasvun aikaa. Neljännen meritalven jälkeen tämä lohi saavutti sukukypsyyden ja vaelsi Tenojokeen. Tenojoessa sen suomut alkoivat kulua, mikä havaitaan selvänä ensimmäisenä kutumerkkinä. Kuluminen suomussa johtuu siitä, että lohi ottaa myøs suomuihin meressä kertynyttä ainesta mm. mädin kehittämiseen. Kuluminen johtuu myös mekaanisesta veden aiheuttamasta muutoksesta suomun reunassa. Ensimmäisen kutumerkin jälkeen suomun kasvu jatkuu, mutta muisto kudusta säilyy suomussa avonaisena alueena. Yleensä Tenosta mereen vaeltavat talvikot pystyvät kuntoutumaan yhdessä vuodessa uudelleen sukukypsiksi kuten tapahtui tälläkin naaraalla. Toinen kutumerkki nähdään myös avonaisena alueena suomussa.