LOHIRIEHA
SÄÄNNÖT
KUNKUT
MENNEITÄ
PALKINNOT
TULOKSIA

Lisätietoja
Yhteystiedot:
Tuula Porsanger
Puh. 0400 934081
e-mail: tuula.porsanger@plappi.fi

Etusivu – Lohirieha – Säännöt – Kunkut – Teno ja lohi – Menneitä – Palkinnot – Tuloksia – Tenojoki.fi

Tenojoki ja Inarinjoki muodostavat 250 kilometrin matkalla yhteisen rajan Suomen ja Norjan välille. Jäät Tenojoesta lähtevät toukokuun lopulla ja jäiden lähtöä seuraa voimakas tulva. Tenojokilaakson subarktinen luonnonympäristö tarjoaa rauhallisia tunturimaisemia, kaksi kovempaa koskea ( Ylä- ja Alaköngäs) suvantoja ja menovettä monen kalastajan makuun. Teno on Euroopan taloudellisesti merkittävin ja saaliiltaan suurin lohijoki, jossa lohet lisääntyvät vielä luonnonvaraisesti eli vesistöön ei tehdä istutuksia. Tenojoen lohen kalastusta säädellään, jotta se säilyisi myös tulevien sukupolvien kalastajien saaliina. Lohi nousee Tenojoen vesistössä noin 1 000 kilometrin alueelle ja lohikannan on havaittu vaihtelevan 7-8 vuoden sykleissä. Lohikanta on hyvin arvokas geeniperimältään, mitä ilmentää mm. "Tenolaisen lohen" monimuotoinen ikä- ja kokorakenne ja mistä syystä Tenon lohi on erityisen tarkkailun arvoinen

Tenojoki ja Inarinjoki muodostavat 250 kilometrin matkalla yhteisen rajan Suomen ja Norjan välille. Jäät Tenojoesta lähtevät toukokuun lopulla ja jäiden lähtöä seuraa voimakas tulva. Tenojokilaakson subarktinen luonnonympäristö tarjoaa rauhallisia tunturimaisemia, kaksi kovempaa koskea ( Ylä- ja Alaköngäs) suvantoja ja menovettä monen kalastajan makuun. Teno on Euroopan taloudellisesti merkittävin ja saaliiltaan suurin lohijoki, jossa lohet lisääntyvät vielä luonnonvaraisesti eli vesistöön ei tehdä istutuksia. Tenojoen lohen kalastusta säädellään, jotta se säilyisi myös tulevien sukupolvien kalastajien saaliina. Lohi nousee Tenojoen vesistössä noin 1 000 kilometrin alueelle ja lohikannan on havaittu vaihtelevan 7-8 vuoden sykleissä. Lohikanta on hyvin arvokas geeniperimältään, mitä ilmentää mm. "Tenolaisen lohen" monimuotoinen ikä- ja kokorakenne ja mistä syystä Tenon lohi on erityisen tarkkailun arvoinen Jokilaakson saamelaisessa kulttuuriympäristössä lohta kalastetaan vielä perinteisillä lohipadoilla ja -verkoilla, varhaiskesällä "kulkuttamalla" ajoverkoilla ja vavalla ja vieheillä. Lohensoutukalastus on monen paikkakuntalaisen kotitarvekalastajan tai kalastusmatkailijan keino irtautua arjesta, koetella fyysisiä voimia valjastamatonta vettä vastaan ja henkisiä voimia villiä lohenluontoa vastaan. Usealle kalastusmatkailijalle Tenojoki on muodostunut sellaiseksi perinteeksi, lähes "taudiksi", johon pitää joka kesä saada ainakin yksi "tartunta". Tenojoesta saadaan joka vuosi useita yli 20-kiloisia lohia, joita jokilaaksoon saapuu tavoittelemaan noin 6000 kalastusmatkailijaa. Parhaimmat lohisaaliit saatiin joesta vuonna 1975, yhteensä 250 tonnia. Kesällä 2000 (Suomen puolella) Tenojoella kävi yli 8 000 kalastusmatkailijaa, mikä oli n. 20 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Lohen kalastusta myytiin 28 400 vuorokautta. Paikalliskalastajien määrä on hienoisesti vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana (780 henkilöä vuonna 2000). Kalastuskesä 2000 oli hyvin antoisa: Suomen puolelta tilastoitiin 94 tonnia lohta, josta kalastusmatkailijat saivat 41 tonnia. Norjan puolella saatiin 119 tonnia lohta.

TENOJOKILAAKSO JA TENON LOHI
Tenon lohi viettää joessa keskimäärin 4 poikasvuotta ja lähtee mereen 17 cm:n ja 30 g:n kokoisena vaelluspoikasena. Merikasvu on nopeaa. Vuodessa lohi kasvaa 1-2 kilon painoiseksi "diddiksi", kahdessa vuodessa 3-7 kiloiseksi "lohijalaksi" ja kolmessa vuodessa noin 10 kilon painoiseksi loheksi, "luossa". Tenojoen luossat vaeltavat laajalla alueella Pohjois-Atlantilla, Fär-saarten merialueelta aina Grönlannin itärannikolle ja nousevat merivaelluksen jälkeen kotijokeen, Tenoon tai sen yli kymmeneen sivujokeen kutema